TSE persoonakohtaisesti
Jaana Haarni, puheenjohtaja,
(jaanahaarni ät gmail.com)
Olen "vähän" yli nelikymppinen. Minulla on tällä hetkellä hälytysryhmässä kuudes oma koirani, paimensukuinen lapinkoiranarttu Niehku (Pilvipolun Syysunelma). Kaikki muut koirani ovat olleet unkarilaisia paimenkoiria, puleja ja mudeja. Pelastuskoiratouhuun tulin mukaan pulinarttu Vilman kanssa Vantaalla vuonna 1991. Hälytysryhmään pääsin Vilman kanssa 1992. Sittemmin toimin hälytyksissä mudinarttu Adan kanssa. Etsinnöissä olen toiminut koiranohjaajana, suunnistajana/apuohjaajana, koirajohtona sekä vapaaehtoisjohtajana. Olen kouluttautunut ensin koulutusohjaajaksi, ja sitten tuomariksi ja pelastuskoiraryhmänjohtajaksi sekä Vapaaehtoisen pelastuspalvelun valmiuskouluttajaksi. Toimin taannoin myös muutaman vuoden Suomen Palveluskoiraliitto ry:n aluevastaavana Pirkanmaan alueella ja Suomen Pelastuskoiraliiton koulutustoimikunnan vetäjänä. Nyt olen oman yhdistyksemme vastaava testaaja ja ryhmänjohtaja.
Teemu Puumalainen, varapuheenjohtaja, hallituksen jäsen
(temepuuma ät gmail.com)
Tulin TSE:n toimintaan mukaan virallisesti maaliskuussa 2009, kun aloin labradorinnoutajatyttö Sashan (Sandra) kanssa harjoittelemaan pelastuskoiratoimintaa. Olin aiemmin jo ollut parin vuoden ajan satunnaisesti mukana harjoituksissa ja kokeissa maalimiehenä, joten toiminta oli käynyt tutuksi ja houkuttelevaksi. Hälyryhmään liityin alkuvuodesta 2010 vaadittavat kurssit suoritettuani. Sashan kanssa olemme vielä alkutaipaleella kouluttautumisessamme, mutta intoa touhuun meiltä löytyy, vaikka kaikenlaisia lääkärin määräämiä hidasteita matkamme varrelle on sattunutkin. Keväällä 2011 löysin itseni yhdistyksen hallituksesta ja hieman myöhemmin vielä Pelastuskoiraliiton hallituksestakin, joten pelastuskoiratoiminta tuntuu todella vieneen miehen mukanaan.
Päivi Haapajoki, sihteeri, hallituksen jäsen
(phaapajoki ät gmail.com)
Eeva Kaataja, hallituksen jäsen
(eeva.kaataja ät gmail.com)
Olen kolmekymppinen eläinrakas tyttölapsi, joka hankkii elantonsa rakennusalan maailmasta. Meillä on syntymästäni saakka ollut aina vähintään yksi koira, ja aktiivisemmin koirien kanssa olen touhunnut reilut kymmenen vuotta aloittaen leikkimielisestä tokosta ja agilitystä. Pelastuskoirapuolen löysin itsestäni tammikuussa 2004 ja sen jälkeen meno onkin ollut hurjaa. Annoin harrastukselle alkuun vain pikkusormeni mutta se tempaisi heti koko kropan mukaan. Paljon se ottaa, mutta vielä enemmän antaa. Jo vuonna 2005 sain vanhemman koirani Leevin (s. 1996) hälytysryhmään ja Pippi (s. 2002) liittyi tositoimijoiden joukkoon syksyllä 2006.
Jenni Kujala, hallituksen jäsen
(jennilaakso83 ät gmail.com)
Olen jokin aika sitten neljännesvuosisadan ikäpyykin ylittänyt sairaanhoitaja, jonka kaikki vapaa-aika täyttyy koirista ja niiden kanssa touhuamisesta. Ensimmäinen ihka oma karvanaamani on espanjanvesikoira Elmo (s. 2006), jonka kanssa olemme kulkeneet pelastuskoirailun maailmaan ja Elmo on tällä hetkellä yhtä koetta vaille hälykoira. Laumamme pienimpänä, mutta ei suinkaan huomaamattomimpana pyörii toinen perropoika Oiva (s.2009), joka on myöskin jo kovaa kyytiä pääsemässä lajin makuun.
Sami Porali, hallituksen jäsen
(sami.porali ät gmail.com)
