TSE-koiria

[Hälykoiria]   [Nousevaa nuorisoa]    [Riveistä poistuneita ja eläkeläisiä]

 

Hälykoiria

Urho 2004

Lapinporokoirauros Pilvipolun Metsänurho
Om. Sanna Suhonen

Urho tuli laumaani hyvin yllättäen, mitään aikomusta minulla ei ollut koiraa hankkia, mutta heti kun näin Urhon, hurmaannuin totaalisesti, eikä vaihtoehtoja ollut. Urho oli jo pikkupentuna oma itsensä; vauhdikas, äänekäs, rohkea, omapäinen ja ennenkaikkea hurmaava ja rakastettava. Nyt "aikuisena" hän jatkaa samaan tyyliin. Pelastuskoiran uran Urho aloitti heti pentuna, Rasmuksen tassunjäljissä. Etsintä on sujunut ilman suurempia ongelmia, ohjaaja tosin on joutunut kuuloaan tarkentamaan, koska Urho ilmaisee kaiken mahdollisen, tosin eri hajuille on erilainen haukku. Jälki onkin sitten tuottanut suurempia ongelmia. Urho on sitä mieltä, että ohjaaja on haitta ja hidaste. Ongelmaa Urho yrittää ratkaista puremalla jälkiliinan poikki - "yksin olisin jo perillä". Pienistä ongelmista huolimatta ohjaaja voi vain todeta: "poro on paras!"

Suoritetut kokeet:

Otto

Lapinporokoirauros Hankamukan Othello
Om. Niko Saastamoinen

Rovaniemellä keväällä 2001 syntynyt lapinporokoirauros Otto on rotuunotetun pohjoisen työkoiran jälkeläinen. Sen ura alkoi 2002 PK-hakuharjoituksilla, joista homma kääntyi pian tositoimia kohti.

Suoritetut kokeet:

haly_leevi (21K)

X-rotuinen uros Leevi
Om. Eeva Huhtasalo

Vuonna 1996 syntynyt todella monirotuinen Leevi löysi etsintätoiminnasta itselleen elämäntarkoituksen vasta normaalia myöhemmällä iällä, 8-vuotiaana. Ikä ei tahtia haittaa, vaan tuo mukanaan rauhallisuutta. Luonteeltaan Leevi on kiltti ja itsepäinen, mutta kuitenkin nöyrä suomalainen mies, joka ei pure muttei myöskään pussaa! Lempipuuhanaan Leevi vahtii pihaa, myös kaatosateessa, ja ottaa vastaan rapsutuksia. Haukkuminen on myös suurta iloa tuottavaa!

Suoritetut kokeet:

Uuno

Lapinporokoirauros Huraus Amppeeri
Om. Henna Välikangas

Uuno tuli meille suuren koirakuumeen johdosta kevättalvella 2003. Rotua valittaessa tärkeää oli että koiran kanssa voisi harrastaa kaikenlaista. Uunon ollessa puolivuotias lähdettiin mukaan pelastuskoiratoimintaan josta tulikin Uunolle se ykkösjuttu. Muina harrastuksina meillä on tällä hetkellä toko ja agility. Kotona Uuno rauhallinen kaveri, mutta eksyneiden etsiminen on huisin hauskaa ja silloin vauhtiakin löytyy! Omistajan mielestä Uuno on numero yksi!

Suoritetut kokeet:

Niehku

© Rami Marjamäki

Paimensukuinen lapinkoiranarttu Pilvipolun Syysunelma
om. Jaana Haarni

Niehku on "unelmieni koira". Etsin pitkään rotua, joka sopisi parhaiten sekä minulle että pelastuskoirakäyttöön, ja luulin jo sellaisen olevan vain mahdoton haave. Törmätessäni lappalaiskoiriin totesin kuitenkin niissä yhdistyvän kaikkien sellaisten hyvien ominaisuuksien, joita olin etsinyt: terveys, työhalu yhdistyneenä helppoon koulutettavuuteen, säänkestävyys ja sopiva koko. Paimensukuisen valitsin sen rauhallisemman luonteenlaadun vuoksi. Niehku tosin melkein täysin haukkumattomana koirana on pakottanut minut syventämään tietojani ja hänestä tulikin ensimmäinen rullalla ilmaiseva koirani, vaikka aluksi pääasiallinen työsarkamme olikin jäljestys. Niehkun erikoisalana on hampaiden naksuttaminen silloin kun joku toinen koira kenties haukkuisi.

Suoritetut kokeet:

Milli

Espanjanvesikoiranarttu Zorrazo Kataplas
om. Sari Aalto

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin vesikoiraan, toiveena monipuolinen harrastuskaveri seuraamaan jo eläköityneen vanhemman koirani Pörrin tassunjälkiä pelastuskoiratouhuiluun ja muihinkin puuhiin. Millin suuri intohimo onkin jäljestys, intoa ja työskentelymotivaatiota riittää!!Pelastuskoirailun lisäksi harrastuksiin kuuluu tokoilu.

Suoritetut kokeet:

Dimi

Paimensukuinen lapinkoirauros BH Liehkun Dimis
Om. Henna Lähdekorpi, ohj. Minna Lähdekorpi

Dimi on perheemme ensimmäinen koira ja se tuli tyttäremme lemmikiksi ja äidin harrastuskaveriksi. Koiran ensimmäisenä kesänä tutustuimme jälkityöskentelyn saloihin ja myöhemmin syksyllä Dimin ollessa puolivuotias pääsimme mukaan etsintätouhuihin ja hurahdimme kumpikin, siis koira sekä minä. Muita harrasteita ovat toko ja agility. Dimi on avoin ja reipas nuori mies joka on aina valmis.

Suoritetut kokeet:

Viski

Karkeakarvainen hollanninpaimenkoirauros FIN MVA JV-04 V-04 ESTV-05 Vilnius Winner-05 V-05 AD Süzi-Dog´s Doctors Order
Om. Lotta Romu ja Camilla Nordström, ohj. Lotta Romu

Viski (s. 14.09.2003) on karkeakarvainen holsku-uros, joka aloitti pelastuskoiraksi opiskelun Vantaalla rauniotreeneissä kesällä 2004. Saman vuoden syksyllä liityimme etsintäkoiriin ja aloitimme hakutreenit.. Viski osoittautui tehokkaaksi ja sinnikkääksi etsintäkoiraksi, ja suoritimme hakukokeet kesällä ja syksyllä 2005. Tämä äijä jaksaa läpi pitkän ja raskaankin haun, eikä sitä ei pelota mikään eikä kukaan. Viski ehkä näyttää susimaiselta mutta pohjimmiltaan se on ihmisiä suuresti rakastava lammas :).

Suoritetut kokeet:

pippi (14K)

X-rotuinen narttu Pippi
Om. Eeva Huhtasalo

Pippi (s. 2002) on Ruotsista tuotu "Länsi-göötanmaan puolipystykorvanoutaja" narttu, isänä schäfer ja emänä collie. Pipillä on todella laaja ääniskaala, joka pääsee valloilleen aina jonkun tutun tullessa kylään. Intohimona Pipillä on lentävät esineet, lähinnä kepit, niitä ei saisi kukaan ottaa kotitontilta, eikä oikeastaan edes metsästä, jollei aio niitä Pipille heittää. Vallitseva luonteenpiirre on iloisuus; häntä heiluu aina!

Suoritetut kokeet:

Tiitu

© Salme Mujunen

Islanninlammaskoiranarttu HK1 BH TK3 Tuulenpuuskan Gerthur
Om. Heli Tavasti, ohj. Leena Urkola

Tiitu on iloinen ja ponteva islantilainen, joka rakastaa kaikensorttisia ihmisiä ja kaikensorttista syötävää. Nämä mielenkiinnon kohteet yhdistyvät Tiitun yhteiskuntavastuullisissa harrastuksissa; pelastuskoiratoiminnassa ja ystäväkoiratoiminnassa Oriveden vanhainkodissa. Titteleitä nimen eteen on karttunut sekä tottelevaisuus- että hakukokeista. Kotioloissa Tiitu rentoutuu mielellään parhaan kaverinsa Mikki-kissan kanssa yhdessä hiiriä pyydystäen.

Suoritetut kokeet:

Tirppa

X-rotunarttu Tiritiri
Om. Lotta Romu

Tiri (s. 2002) on aina-iloinen hännänheiluttaja, joka aloitti pelastuskoiraharjoittelun aikoinaan raunioilla Vantaalla. Sen jälkeen Tiri on sekä hakuillut että jäljestänyt. Tämä bokserin ja dalmatialaisen sekoitus on mitä ystävällisin ja iloisin koira, joka nauttii nenän käyttämisestä ja jaksaa samota ympäri metsiä vaikka tuntikausia.

Suoritetut kokeet:

Rosy

Espanjanvesikoiranarttu Concurrido Reina
Om. Mari Kallio

Rosy (s. 2003) on ensimmäinen koirani. Rotuun päädyin, kun etsin keskikokoista koiraa perheenjäseneksi ja harrastuskaveriksi. Energisenä ja vilkkaana nuuskuttajana Rosy on päässyt johdattamaan meidät monien mielenkiintoisten harrastusten pariin. Eri lajeista mieluisimmaksi ja parhaiten yhteistyötä tuottavaksi tuli jälki. Sitä kokeiltiin ja siihen hurahdettiin molemmat.

Suoritetut kokeet:

Memmu

Partacollienarttu Bristregal Make My Day
om. Anu Puska & Sami Puska, ohj. Anu Puska

Memmu (s. 2006) haluaa toteuttaa emäntänsä pienimmätkin toiveet toisinaan aika riehakkaalla tavalla. Mems rakastaa Atrian lihapullia ja vinkuvia lateksipalloja ihmisten rapsutuksen lisäksi. Meidän päälajina on haku, mutta tarkoituksena on ottaa ohjelmaan myös jäljestämistä, jota Memmu on harjoitellut kaksi ensimmäistä elinvuottaan, ennen kuin vaihdoimme lajia. Lisäksi reenaamme agilityä tositarkoituksella ja käydään vähän näytelmissä. Joskus kun meitä huvittaa, reenailemme vähänsen tokoa. Memmu on meidän lauman kauhistus äänekkyydellään ja jahtaamisvimmallaan. Hän kuvittelee useimmiten olevansa pienempi kuin onkaan ja aika usein tulee haavereita liian suuren tilannenopeuden vuoksi yhdelle sun toiselle. Toisaalta Mems pitää turkin harjaamisesta ainakin huokaisuista päätellen.

Suoritetut kokeet:

Kita

Australiankelpienarttu Hyvänenaika Kallis
Om. Sami Porali ja Henna Välikangas

Kitan (s. 2006) elämä ei alkanut ruusuisesti emän kuollessa lähes heti pentujen synnyttyä. Ehkä tästä johtuen Kita RAKASTAA ihmisiä yli kaiken ja voisi suukotella jokaisen vastaantulijan! Kita aloitti pelastuskoirapuuhat heti kotiuduttuaan 8 viikkoisena. Se on aina iloinen ja reipas isännän pieni apulainen. Ihmiset ja niiden löytäminen on maailman hienoinpia juttua! Vilkkaan pikkukelpin muita harrastuksia Kitalla isoveli-Uunon kanssa leikkiminen sekä toko ja agility, joissa ohjaajana toimii emäntä.

Suoritetut kokeet:

Dimmu

Welsh corgi cardiganuros Moonwalker
Om. Tiina Hietala

eli kotoisasti Dimmu (s. 2005) aloitti pikku pentuna etsintäharrastuksen. Alkuun oli tarkoitus päälajina jäljestää ja sitä tehtiinkin pitkään. Vaihtelun vuoksi alettiin myös hakuilla ja sillä tiellä vielä ollaan. Dimmu on sinnikäs ja toisinaan varsin kovapäinen äijä. Muina lajeina harrastetaan agilityä ja hieman tokoa.

Suoritetut kokeet:

Manu

Borderterrieriuros Grindstones Globalizer
om. Maria Kekkonen

Vauhdikas ja ystävällinen pikku heppu Manu on syntynyt 20.10.2005. Manu on borderterrieri ja aloitellut etsintäharrastuksen keväällä -07. "Maukka" tuntuu pitävän hommasta paljon ja nauttii etenkin jäljestämisestä. Manu on aina todella iloinen ja mukavasti ahne niin, että palkkionakit maistuvat ja motivoivat hyvin. Kotona on kaverina "pikkusisko" Rippu.

Suoritetut kokeet:

Nousevaa nuorisoa

Niilo

Vihikoirauros Heathers Soulmate Knocks Twice (s. 2005)
Om. Tiina Laukkanen

Niilo on ensimmäinen uroskoirani. Sen isä on Martan veli – kun en saanut Martasta pentua, niin edes veljenpoika.. Niilon kanssa olemme tietenkin harrastaneet pennusta asti jäljestystä sekä TSE:n riveissä että hikijälkipuolella. Aluksi tuskailin Niilon hitautta jäljellä, mutta se johtuikin vain siitä että poika haluaa olla niin tarkka! Vauhti on nyt jo kasvanut ja Nipa on ilmiömäinen jäljestäjä, joka ei häiriöistä piittaa. Niiloon voi aina luottaa ja se on helppolukuinen koira. Kotona Niilo on varsinainen äidin poika. Se on rauhallinen, mietiskelevä ja hyvin persoonallinen tapaus. Se varastaa kengät alta aikayksikön jos eteisen ovi jää auki ja kantaa niitä ylpeänä suussaan ympäri huushollia. Niilo osaa myös nauraa, taito jota en ole ennen vihillä nähnyt: se rypistää naamansa aivan ruttuun silloin kun se on oikein iloinen. Ja äidin sylissä on se paras paikka (ainakin silloin kun ei ole muita näkemässä..). Niilo on elämäni mies.

Pompe

Espanjanvesikoiranarttu Zorrazo Yaiza (s. 2006)
Om. Susanna Ollila

Pompe on ystävänpäivänä v. 2006 syntynyt äitinsä Millin "pieni" kopio, jolla löytyy rohkeutta ja tarmoa kaikkeen toimintaan. Etsintäkoirailu on Pompen ykkösharrastus. Luonteeltaan Pompe Piparminttu Kotivalo on erittäin työhaluinen, reipas ja kiltti, mutta ei mikään pullatyttö. Maan mainio kaveri ja Sohvin riehakas pikkusisko.

Tara

Keeshondnarttu Iso Karhu Bertta (s. 2006)
Om. Riitta Pauhu-Pohjalainen

Olen Tara ja aloitin etsintäharjoittelun virallisesti maaliskuussa 2007. Oikeesti olen joutunut etsimään pennusta lähtien tuon hunsvotti emäntäni hukkaamia kamppeita pihasta ja metsistä. Mä rakastan kaikkia (paitsi harakoita) ja olen tietysti ketteräkinttuinen. Toi emäntäkin alkaa pikkuhiljaa älyään jo jotakin tästä etsintätouhusta. Käyn myös aikani kuluksi tokoilemassa ja kessumaiseen tyyliin pogoilemassa. Mottoni: "Tottakai olen söpö".

Roberto

Rottweileruros Zirabanden De Roberto (s. 2007)
om. Veera Höglund

Roberto on syntynyt keväällä 2007 ja sen pelastuskoiraura on vasta alkutaipaleella. Roberto on oikea riiviö, jolla energiaa riittää aamusta iltaan. Kohtuus kaikessa on Robertolle vieras käsite. Omistajan tavoitteena on harrastaa pelastuskoiratoiminna lisäksi Roberton kanssa TOKOa sekä pk-puolelta hakua, metsä- ja erikoisjälkeä.

Draco

Dobermannuros Ryövärin Tupenrapina (s.2006)
om. Tiia Hakanen

Hei, olen Draco, hullu tappajakoira. Ei vaan, oikeesti oon tosi löllykkä sylikoira, saatan korkeintaan nuolasta sut hengiltä. Etsintäkoiraporukkaan ton emännän kanssa eksyttiin huhtikuussa 2007 ja ihastuttiin välittömästi! Ihmiset on ihania, juokseminen on ihanaa, metsässä olo on ihanaa ja en kyl oo koskaan kieltäytyny herkuistakaan :D eli tää on ihan mun juttu!

Elmo

Espanjanvesikoirauros Laronja's Policy Of Truth (s. 2006)
om. Jenni Laakso

Elmo on juniori-ikäinen perroherra, jonka mielestä kaikenlainen tekeminen on maailman ihaninta, varsinkin jos siitä saa namia. Etsintäkoirien riveissä olemme kohtalaisen uusia tulokkaita, mutta ko. harrastusta olemme kyllä eri asteilla treenailleet ihan Elpin pikkuperro-ajoista lähtien.

Elmo on luonteeltaan avoin ja reipas vesikoira (mikäli murkkuiän aikaansaamia tuhahteluita ei lasketa..), jonka mielestä vieraiden ukkojen löytäminen metsästä on suorastaan ratkiriemukasta. Ja sen kyllä maalimieskin huomaa, sormet ovat tiellä kun tämä jätkä rynnistää syliin namipurkin kuva silmissä! Etsintähommien lisäksi harrastelemme agilityä ja käymme riekkumassa vesikoiratapaamisissa.

Aksu

Paimensukuinen suomenlapinkoirauros Kaukametsän Uuvi Unilintu (s. 2005)
Om. Tuija Lundelin

Aksu on ensimmäinen ja ainoa koirani. Reipas hauveli muutti omistajansa elämää ja harrastuksia täysin. Villien ja vapaiden pentukuukuukausien jälkeen on kokeiltu monenlaista: hiottu tottista, treenattu ihmis- ja esinehakua, nuuhkittu peltojälkeä ja vähän metsässäkin, myös parissa näyttelyssä on pyörähdelty. TSEniläinen etsintäkoiruus tuntuu silti olevan tälle säpisijälle paras ura. Motivaatio-ongelmia ei ole koskaan, kun pitää lähteä ulos ja/tai töihin. Aksun hyvät ja huonot puolet ovat samat: nopeus (A: miten ihmiset voivat olla nii-in hitaita), kova ääni (A: ilmaisenpa aamutuimiin oravan, kissan ja naapuriin menevän vieraan) ja rohkeus (A: onneksi mami ei tiedä missä kiipeilin). Ihmisrakkaan jääräpään elämän pelottavin asia on kokovartalopesu ja tylsintä on odottaminen autossa. Aksu rakastaa juoksemista, koirakaverin kanssa painimista, lunta ja pakkasta, ruokaa ja sitä, että joku ihminen kunnolla pöyhii sitä.

Kuutti

Lapinporokoiranarttu Kurjenkanerva (s. 2004)
Om. Anna Kortekangas

Kuutti on ensimmäinen lapinporokoirani, vaikka rodusta itsestään olen ollut kiinnostunut pikkutytöstä lähtien. Kuutti on ollut omistajalleen todellinen haaste luonteensa puolesta, koska Kuutti on sekoitus rohkeutta, uteliaisuutta ja itsenäisyyttä. Onneksi näitä kaikkia kolmea luonteenpiirrettä pidetään etsintäkoirailussa suhteellisen hyvinä ominaisuuksina. Kuutinkin mielestä perheeseen viimein saatu oma auto sekä muutto Pirkanmaalle olivat erittäin mukavia juttuja, koska se suurelta osaltaan mahdollisti sekä Kuuttia että emäntää kiinnostavan jutun eli etsintäkoirailun. Kotona Kuuttia vauhdittaa samaa merkkiä edustava Kipinä. Kuutin bravuureihin ominaisuuksiin kuuluu myös ajoittain jumittuva kieli.

Viivi

Snautserinarttu Tacillan Lucky Choice (s. 2003)
om. Päivi Haapajoki

Viivi tuli mukaan etsintäkoiraharrastukseen v. 2004 yhtä vihreänä vasta-alkajana kuin omistajansakin. Intoa on aina Viivillä riittänyt, motivointikeinoja ei ole tarvinnut miettiä, mutta luottamus maalimiehiin on syntynyt vasta pidemmän harjoittelun tuloksena. Jälkiharjoittelun avulla Viivi on löytänyt elämänsä tehtävän ja intohimon; jäljen ajaminen ja ESINEIDEN ILMAISU! Jopa maalihenkilöt ja ryhmäkehut ovat nykyään Viivin mielestä ihania. Viivin muita intohimoja on metsälenkit ja keppien karsiminen (mitä isompi sen parempi) sekä hampaiden huolto. Varsinkaan reeni-iltoina hampaiden pesua ei sovi Viivin mielestä unohtaa!

Venla

Snautserinarttu Tacillan Usva (s. 2007)
om. Päivi Haapajoki

Venla aloitti etsintäkoiran hommat 8 viikon iässä isosiskonsa Viivin tassunjälkiä seuraten. Venlan valtteja ovat mieletön ahneus sekä palava halu tehdä hommia ja oppia uutta. Sosiaalisena luonteena Venla on heti löytänyt yhteisen sävelen maalihenkilöiden kanssa ja omaksunut lajin nopeasti. Maastosta löytyvien esineiden merkityksen ja niiden ilmaisun se on oppinut suoraan Viiviltä. Päälajina haku, joskin jäljestämisen alkeitakin on opeteltu, niistä esineistä nyt puhumattakaan... Kotioloissa Venla on joka paikan sählä, sukkarosvo ja superpallon niellyt rakastettava rasavilli.

Pilkku

Espanjanvesikoirauros Concurrido Hallazgo (s. 2006)
Om. Mari Kallio

Pilkku on avoin, vilkas ja itsenäinen nuorimies. Se puuhaa mielellään kaikkea, paljon, nopeasti ja koko ajan. Maastolajeista ykkönen on haku, mutta jäljelläkin mennään määrätietoisesti häntä kippuralla.

Riveistä poistuneita ja eläkeläisiä

Ada

Mudinarttu Szofogadas Harminc Hetes (1993-2006)
Om. Jaana Haarni

Ada aloitti uransa Vantaalla suorittamalla raunioilla sekä sopivuus-, perus- että loppukokeen vuonna 1994, jolloin hän astui edeltäjänsä pulinarttu Vilman (Herceghalmi-Szurtos Uncia, s. 1990, loppukoe raunioilla 1992, hälytysryhmässä 1992-1993, k. 1993) tassunjälkiin hälytysryhmässä. Seuraavana vuonna seurasi muutto Tampereelle, jossa pelastuskoirien hakukokeen suoritus sekä taidontarkistuksia raunioilla niin, että Ada sai elinikäisen verovapauden. Todellisissa etsinnöissä Ada ehti toimia kunnioitettavat kuusi vuotta ennen siirtymistään eläkkeelle.

Fanni

Lyhytkarvainen collienarttu Baubon's Nice Nancy (1991-2003)
Om. Minna Lumirae

Fanni oli ensimmäinen pelastuskoirani. Fanni oli yksivuotias kun yritimme lähteä mukaan tutustumaan rauniokoirakoulutukseen, mutta se hylättiin pääsykokeissa "toimintakyvyttömänä". Kolmen vuoden kuluttua päätin koettaa uudelleen, ja pääsinkin sattumalta Jaanan reeniryhmään. Viisivuotiaana Fanni oli suorittanut vaadittavat kokeet ja pääsimme molemmat hälytysryhmään. "Toimintakyvyttömästä" koirasta kasvoi luotettava, sitkeä ja rauhallinen etsijä, jonka kanssa minulla oli ilo tehdä töitä aina Fannin 10-vuotiskevääseen saakka.

Lassi hyppää pituushyppyä

Keskikokoinen villakoirauros Clarkstone Lambada Boy
Om. Sari Tuomivaara

Aktiiviharrastaja Lassi (agility, toko, flyball, haku, jälki, etsintä...) tutustutti omistajansa pelastuskoiraharrastukseen. Harrastus alkoi raunioalkeiskurssilla syksyllä 1998. Lumirakeen Minnan pienryhmään päästiin talvella 1999 ja siitä lähtien on treenattu aktiivisesti. Lassi suoritti PERA A -kokeen vuonna 2000. Lassi on joutunut siirtymään eläkepäivien viettoon jo pari vuotta sitten terveydellisistä syistä, mutta pääsee silloin tällöin harrastamaan ihmisten etsintää mielenvirkistykseksi. Nykyään Lassi edistää pelastuskoiraharrastusta huolehtimalla "pikkuveljensä" Leevin sekä ystäviensä Sohvin ja Jamin kunnon ylläpidosta vauhdikkailla metsälenkeillä.

Salli

Mudinarttu Hilwas Silwer Cloud (1994-2002)
Om. Jaana Haarni

Salli ei paukkuarkuutensa vuoksi koskaan suorittanut muita pelastuskoirakokeita kuin soveltuvuuskokeen raunioilla, mutta toimi sitäkin uutterammin "koekappaleena" erilaisissa erikoisharjoituksissa. Sallilla oli erinomaisen hyvä ja kuuluva ilmaisu ja sen lisäksi Salli oli erinomainen jälkikoira. Suurimman ja arvokkaimman perinnön Salli Sämpylä jätti harjoituttamalla ohjaajaansa jäljestyksen ja eritoten ID-jäljen saloihin.

Savu

Lapinporokoiranarttu Tuulenkuun Aistikas Aksoni
Om. Minna Lumirae

Savu valmistui työkaverikseni jo syksyllä 2000, kaksivuotiaana, eli reilut puoli vuotta minulla oli etsinnöissä vanha, kokenut Fanni ja nuori, nopea ja innokas Savu. Savun valtti oli aina tavattoman hyvä hajuaisti ja selvä reagoiminen heikkoihinkin hajuihin. Sen ilmaisuun voi aina myös luottaa. Ongelmia aiheutti välillä liika terävyys ja epävarmuus uhkaavasti käyttäytyvien ihmisten kanssa, joskaan aggressiivinen Savu ei ole koskaan ollut. Ehdimme toimia hälytysryhmässä Tampereella kevääseen 2002 saakka kunnes muutimme Pohjois-Karjalaan. Työ- ja elämäntilanteeni vuoksi olimme molemmat Savun kanssa Pirkanmaalle palattuammekin pitkään evp, ja eiköhän -98 syntyneestä Savusta voisi jo sanoa "eläkkeellä".

Salla

Paimensukuinen lapinkoiranarttu Salla
Om. Satu Enwald

Salla, synt. 29.03.1994, on aikanaan suorittanut SPeKL:n rauniosoveltuvuus- ja peruskokeet sekä hakuloppukokeen päivä- ja pimeäosuudet ja taidontarkistuskokeen. Salla aloitti pelastuskoiratoiminnan Espoon Seudun Pelastusalan Yhdistys ry:n Pelastuskoiraosastossa. Salla toimi TSE:ssä hälytyskoirana vuosina 2002-2003 aina Ruskolle muuttoomme saakka, jolloin Salla jäi ansaitulle eläkkeelle lähes 10-vuotiaana.

Rasmus ja Urho

X-rotuinen uros Rasmus (kuvassa vasemmalla)
Om. Sanna Suhonen

Rasmus on vuonna -96 syntynyt "jättikokoinen pumi". Erittäin älykäs, ystävällinen ja tarmokas etsijä, joka ei kuvia kumartele.

Ape

Kultainennoutajauros BH TOKO ALO Rasmus
Om. Mirkka Oravakangas

Ape on omistajansa koekappale, joka hoitaa hommansa aina yhtä innokkaasti. Rakastaa kaikkia ikään, kokoon ja näköön katsomatta. Luonnetestistä Ape on saanut +200 pistettä.

Leevi

Keskikokoinen villakoirauros Woolly Bohemia's Dream Weaver
Om. Sari Tuomivaara

Leevi varattiin aikanaan agilityharrastusta silmällä pitäen, mutta vähän ennen Leevin taloon tuloa, Lassi oli tutustuttanut omistajansa pelastuskoiraharrastukseen, johon Leevikin pääsi mukaan jo pienestä pitäen. Leevi oli nuorena poikana erittäin vilkas (ja on sitä kyllä edelleenkin...) joten kovin tavoitteellista ei Leevin harjoittelu aluksi ollut ja monenlaisia mutkia on tullut matkan varrella vastaan. Kesällä 2003 Leevi sitten vihdoinkin suoritti hakuperuskokeen päiväosuuden, mutta pimeäosuudessa tulikin taas mutkia matkaan, minkä seurauksena Leevistä tuli yksi koekappale kertovan ilmaisun opettamisessa. Tänä syksynä on sitten tarkoitus kokeilla kokeissa miten uusi ilmaisutapa luonnistuu. Etsimishommien lisäksi Leevi on ehtinyt harrastamaan myös sitä agilitya niin, että kilpailee midi 3 -luokassa silloin tällöin.

Albert

Rottweileruros Weiferin Faarao (2004-2008)
Om. Veera Höglund

Iitu

Rottweilernarttu Kuolaturvan Iita (1995-2009)
Om. Katja Ruostila

Ida eli Iitu on ihastuttava rotikkatyttö vm -95. Se tuli pelastuskoiratoimintaan mukaan syksyllä -99 PPK:n raunioalkeiskurssin kautta. Iitun tie hälytyskelpoiseksi koiraksi on ollut lyhyt, mutta jonkin verran kivinen - Iitu on nimittäin kuuro! Katja ohjaa sitä käsimerkeillä ja pimeässä valolla. Luonteeltaan Iitu on tarmokas, kaikille ystävällinen, hieman omapäinenkin (kun tietää mitä tahtoo...) ja ihanan ahne: jopa porkkana on erittäin mieluisa palkkio.

Iitu palveli pitkän uran hälytysryhmässä, vuodesta 2001 aina vuoteen 2008 asti - 13-vuotiaaksi! Se poistui tästä maailmasta toukokuussa 2009.

Sohvi

Espanjanvesikoiranarttu Oika Bull Mademoiselle (s. 2001)
Om. Susanna Ollila

Sohvi on kesällä 2001 syntynyt espanjanvesikoiraneiti. Se tuli koirakseni erinäisten elämänvaiheidensa jälkeen noin vuoden ikäisenä tummanruskeana elävänä paimentolaismattona. Sittemmin turkki on muuttunut harmaaksi ja kampaus lyhyeksi. Sisäisesti onkin tapahtunut vähintään yhtä paljon, Sohvi on nimittäin saanut varsinkin jäljestysharjoittelun avulla ällistyttävän määrän itseluottamusta. Jäljestys on Sohville sen elämän Suuri Tehtävä, johon se suhtautuu intohimoisesti. Tällä hetkellä keskitymme etsintähommissa ainoastaan jälkiin. On mahtavaa nähdä, kun ennen koko olemassaolostaan ja kaikista ihmisistä epävarma koira saa riemusta hepulikohtauksen löydettyään jäljen päästä ihmisen! Sohvin muita harrastuksia on poikien vikittely, agilityradalla kiitäminen, villasukkien varastelu, kukkapenkkiin veteläksi heittäytyminen sekä takapihan vartiointi.

martta (11K)

Vihikoiranarttu KANS, S & Fin MVA PMV-05 Heathers Neverlost Maple Girl
Om. Tiina Laukkanen

Martta (s. 2000) tuli minulle 9-viikkoisena pentuna Kanadasta, eikä ollut millänsäkään pitkästä lennosta. Juuri sellaisen pennun olin kasvattajalta "tilannutkin" - rohkean, reippaan ja itsevarman (ensimmäinen vihini Peppi oli luonteeltaan pehmeä ja alkuaikoina hyvin arka). Martan kanssa harrastimme pennusta asti vihikoirien hikijälkeä, jossa se eteni aina VOI-luokkaan asti. TSE:n hälytysryhmässä Martta oli vuosina 2005-2009, ja on nyt jäänyt eläkkeelle jäljestyshommista antaen tietä nuoremmilleen. Näyttelyissäkin menestystä on tullut kiitettävästi, mutta vanhemmiten esiintyminen ei enää tunnu Marttaa niin kiinnostavan. Martta on kaikkea sitä mitä koirassa olen ikinä toivonut: terve, kaunis, innokas jäljestäjä ja ennen muuta aivan ihana luonteeltaan - tälläisen koiran tapaa vain kerran elämässään.